HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNTÖ 

1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia. 
2. Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin.
3. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, ellei seuran säännöissä toisin määrätä. 
4. Seuran hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain vuosi- tai syys/kesäkokouksessa ja se saatetaan kaikkien seurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä. 

1. Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat seuran jäsenet.
2. Metsästysalueista pidetään ajantasalla olevaa kartastoa, joka on myös hirviseurueen käytössä.
3. Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan. 
   

1. Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa seuran johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat jäsenet, hirvijaosto tai hirviseurueen johto. 
2. Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa seuran nimenkirjoittajat tai vuosikokouksen tai johtokunnan tehtävään nimeämät jäsenet tai seurueen metsästyksenjohtaja. 
   

1. Hirvenmetsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran jäsenet, ellei seuran säännöissä ole muuta jäsenyyslajiin liittyvää erityisehtoa.
2. Seuran hirviseurue muodostetaan, ellei seuran säännöissä muuta todeta, vuosittain seuran yleisen vuosi- tai kesä/syyskokouksen yhteydessä.
3. Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla seurueen perustavassa kokouksessa tai ilmoittamalla siitä metsästyksenjohtajalle elokuun loppuun mennessä tai 
   muulla erikseen sovitulla tavalla.
4. Ampujana metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna voimassa oleva ampumakoe. 
   

1. Seuran hirvenmetsästyksen johtajan ja tarvittavan määrän varajohtajia valitsee vuosittain, seuran säännöistä ja käytännöstä riippuen, seuran vuosi- tai kesä/syyskokous, seuran johtokunta, hirvijaosto tai muodostettu hirviseurue.
2. Hirviseurueen tarvitsemat muut toimihenkilöt (esim. sihteeri, passilohkojen vetäjät, saaliskäsittelijät, jälkitunnustelijat, tilastojen pitäjät, jne) seurue valitsee keskuudestaan.
3. Seurueen kokoontumisista ja niissä tehdyistä päätöksistä pidetään kirjaa metsästyksenjohtajan johdolla. 
4. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten. 
   

1. Metsästyskauden aloittamisesta päätetään seurueen perustavassa kokouksessa ja ajankohta tiedotetaan kokouksesta poissa olleille seuran jäsenille. 
2. Ns. yleisiä seurueen metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet (la-su). Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päättää metsästyksenjohtaja. 
3. Hirvikoirien käytöstä ja käyttövuoroista sovitaan hyvissäajoin etukäteen. Tulkintatilanteet ratkaisee metsästyksenjohtaja tasapuolisuutta noudattaen. 
   

1. Hirviseurueen jäsenten velvollisuudesta osallista metsästykseen ns. yleisinä metsästyspäivinä päätetään hirviseurueen vuosittaisessa perustavassa kokouksessa. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin. 
2. Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi näissä säännöissä luetaan mm. saaliinkäsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, saaliinkäsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, passipaikkahuolto sekä peijaiset valmisteluineen. 
3. Seuraamuksettomia vapaapäiviä yleisiksi sovituista metsästyspäivistä seurueen jäsenellä on perustamiskokouksen mukaisesti metsästyskauden aikana ___ tai on osallistumisvelvollisuus sovittuihin jahteihin ____ metsästyspäivää. 
4. Seurueen jäsenten metsästyksestä poissaolopäiviltä, jotka ylittävät 7.4. kohdan kiintiön, jäsen maksaa seuran tilille _____ €/poissaolopäivä tai 
   korvaa sen ______________________________________________ tavalla. 
   

1. Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi riittävä valmius saaliin käsittelyvaiheisiin. 
2. Ellei metsästyksenjohtaja toisin määrää, ampujan on suoritettava kaatolaukauksen jälkeen saaliin pistäminen. 
3. Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armonlaukauksella/-silla, epähygienialla tai muulla tavalla. 
4. Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn. 
   

1. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytyminen siihen ammutun laukauksen jälkeen. 
2. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee: *ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsästyksenjohtajalle *merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä *merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 150 metriä. Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille 
   

Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta. Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia. Tulkintatilanteissa kaatajiksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään. 

Kaadetun hirven nahka, pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat metsästysperinteiden mukaisesti hirvenkaatajalle, poislukien metsästysvieraat, joiden osuudesta sovitaan etukäteen. Kaadetusta hirvestä toimitetaan kunnolliset paisti- ja/tai keittotarpeet sille maanomistajalle, jonka omistamalle vuokramaalle hirvi kaatui. Tämä ns. kiitospala voidaan korvata myös muulla seuran perinteiden mukaisella tavalla. Lihanjako tapahtuu seurueen täysivaltaisten jäsenten kesken tasaosuuksin, jotka jatkotilanteessa arvotaan. Metsästysvieraiden saalisosuuksista päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista. 

Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista. Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisen käsittelevät välittömästi metsästyksenjohtajat yhdessä. Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti. Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia. 

Peijaiset ovat yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran toimintamahdollisuuksista. Peijaistapahtumalla edistetään ja lujitetaan seuran/seurueen ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa. Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksiensa mukaan kaikki seurueen jäsenet. Peijaisryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä seuran johtokunnan, metsästyksen johtajiston ja hirviseurueen kanssa. 

Hirviseurueen kulut ja kulujen rahoitus ovat osa seuran varainhoitoa ja kirjanpitoa. Hirviseurueen kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seurueen jako-osuuksilla olevien jäsenten kesken. Hirviseurueen kulut muodostuvat mm. seuraavista menoeristä: lupamaksut yhteishankinnat peijaiskulut pelkkien hirvimaiden vuokrakulut muut kulut 

Mahdolliset seurueen tuotot vähennetään kulujen yhteismäärästä ennen jako-osuuksien laskemista. Metsästysseura voi tukea erillispäätöksin hirviseuruetta esim. peijaiskulujen kattamisessa osana maanomistajille ja muille paikkakuntalaisille suuntautuvaa suhdetoimintaansa. 

Seuran mahdollisesta osallistumisesta naapurianojien kanssa yhteiseen kaatolupaan (ns. yhteisanomus) päätetään vuosittain seuran vuosikokouksessa. Yhteisluvalla metsästävien osapuolten välillä on kirjallisena erillinen yhteistoimintasopimus, jonka sisältö saatetaan seurueen jäsenten tietoon. 

Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamisesta voi tehdä joko seura, seuran johtokunta tai hirviseurue. Metsästysvieraiden osalta päätökset jahtijärjestelyistä tekee hirviseurue. Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin perehdyttäjistä päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista. Vierailta perittävistä maksuista päättää seuran vuosikokous tai seuran johtokunta tahi jommankumman valtuuttamana hirviseurue. 

Jokainen seurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään vuosittain vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä. Tämä metsästyssääntö jaetaan seurueen jäsenille ja metsästysvieraille kirjallisena ennen metsästyksen aloittamista kuittausta vastaan.